Tarkkuussuunnistus sopii kaikille



Tarkkuussuunnistus tuli Suomeen 1990-luvun puolivälissä. Tarkkuussuunnistuksen ensimmäiset MM-kisat käytiin syyskuussa 2004 Ruotsissa suunnistuksen MM-kisojen yhteydessä. Suomenmestaruuksista lajissa on kilpailtu vuodesta 2007.

Tarkkuussuunnistuksessa ei mitata fyysistä suoritusta, vaan laji perustuu päättelytehtäviin. Rata muodostuu tehtävistä, joissa ratkaistaan mikä 3-5 rastilipusta vastaa karttaan merkittyä ja määritteillä tarkennettua rastia.

Eliittitasolla kilpailtaessa voidaan käyttää myös ns. nollarastia, jolloin yksikään tarjotuista rastilipuista ei ole oikeassa paikassa. Tällöin rastikohteessa voi olla rastilippuja 1-5 kappaletta

Tarkkuussuunnistuksen tehtäväpisteet eli rastit sijoitetaan hyväpohjaisten kulku-urien (polkujen, teiden jne.) varrelle, jotta myös liikuntarajoitteiset voisivat tasapuolisesti osallistua. Rataa ei merkitä maastoon eli jokaisen on osattava suunnistaa seuraavalle rastille. Erona normaalin suunnistuksen ratamerkintöihin tehtävärastin numero sijoitetaan sen kulku-uran varteen, jossa ns. katselutolppa sijaitsee. Tältä tolpalta kilpailija nimeää rastiliput kirjaintunnuksin A-E vasemmalta oikealle lukien. Jokaisella rastilla kilpailija leimaa vastauksensa siihen kilpailukortin ruutuun, jota vastaava lippu on hänen arvionsa mukaan oikea. Mikäli kyseessä on ns. nollarasti eli mikään rastilipuista ei ole oikea, leimataan vastaus ruutuun Z.

Kilpailijan tehtävänä on ratkaista annettu tehtävä saamansa informaation perusteella. Hän voi päätellä ratkaisunsa havainnoimalla ja vertaamalla karttaa ja maastoa, rastinmääritteitä sekä käyttämällä kompassia. Kilpailija saa liikkua vapaasti sellaisissa paikoissa, johon pyörätuolilla pääsee eli käytännössä poluilla ja teillä.Tarkkuussuunnistusradan pituus on n. 1-3 kilometriä, ja kilpailijoilla on käytettävissään matkasta riippuen 1.30 - 2.30 tuntia. Matkaan lähdetään yleensä minuutin välein. Normaalien tehtävärastien lisäksi radalla voi olla ns. aikarasteja. Aikarastilla kilpailijalla on minuutti aikaa ratkaista tehtävä. Hän saa käteensä valmiiksi suunnastetun karttapalan sekä määritteen. Aikarastilla ei voida käyttää nollarasteja.

Kilpailussa jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen. Tuloksissa tehtävien pisteet lasketaan yhteen. Tasatilanteessa ratkaisee aikarasteihin käytetty yhteisaika.

Tarkkuussuunnistuksessa kilpaillaan MM-tasolla kahdessa sarjassa: avoin ja paralympiasarja, johon osallistuvien pitää osoittaa kelpoisuutensa lääkärintodistuksella. Kansallisella tasolla sarjajako on normaalisti vain kokemukseen perustuvaa, jolloin Elit-sarjan rata on vaativin. Sarjan sisällä ei erotella kilpailijoita iän, sukupuolen tai liikuntakyvyn mukaan, eli kyseessä on todella tasa-arvoinen laji. Laji soveltuu yhtä lailla erityisryhmille kuin normaalista suunnistuksestakin kiinnostuneille. Tarkkuussuunnistus on oiva harjoitusmuoto esimerkiksi kartanlukua vasta harjoitteleville lapsille.

Lähde: ssl.fi